Taru Tähti, FM, toimii väitöskirjatutkijana Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmässä. Tähti kehittää työssään taidelähtöisiä hyvinvointipalveluja sekä tutkii toimijuuden rakentumista kulttuurisessa vanhustyössä.

Yhteystiedot: taru.tahti@uniarts.fi, puh. +358 44 5044760

Mitä tutkit ArtsEqual-hankkeessa?

Tutkin musiikillista toimijuutta vanhuspalveluissa. Olen kiinnostunut siitä, millä tavoin vanhuspalveluiden asiakkaat ja työntekijät musisoivat arjessaan, millaiset asiat mahdollistavat tai estävät heidän musiikillista toimintaansa ja mitä muutoksia ihmisten toimijuudessa voidaan saada aikaan musiikkitoiminnalla. Tutkimus perustuu kahteen Sastamalan sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa kehitettyyn palveluun – Musiikkimoottoreihin ja Kulttuurikuntouttajiin – joissa ikäihmisiä sekä heidän kanssaan työskentelevää henkilökuntaa kannustettiin itse toteuttamaan musiikki- ja muuta kulttuuritoimintaa osana vanhuspalveluiden arkea.

Mitä ongelmaa nykytilanteessa pyrit ratkaisemaan?

Toivon, että hoivapalveluissa otettaisiin aiempaa enemmän esiin se musiikillinen, taiteellinen ja kulttuurinen osaaminen, mitä asiakkailla itsellään ja heitä hoitavalla henkilökunnalla, myös lähiesimiehillä, on tarjota. Oman luovan ja musiikillisen potentiaalin käyttöön saaminen tuo arkeen merkityksellisyyttä ja sillä on monenlaisia yksilön ja yhteisön hyvinvointia tukevia vaikutuksia.

Miten tutkimuksesi liittyy ArtsEqualin ydintehtävään tutkia, kuinka taide julkisena palveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa?

Omassa tutkimuksessani ajatellaan taidetta osana julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja niin, että sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjät ja niiden tuottajat voivat itse tuottaa myös taide- ja kulttuuripalveluja. Tasa-arvoa ja hyvinvointia lisätään sillä, että kaikki voivat kykyjensä ja voimiensa mukaan sekä osallistua taidetoimintaan että tuottaa sitä.

Kuka tutkimuksestasi hyötyy ja miten?

Ennen kaikkea ikäihmiset, sillä pyrin puolustamaan heidän oikeuksiaan olla kokonaisia – musiikillisia, kulttuurisia, emotionaalisia ja sosiaalisia – myös elämän loppuvaiheessa. Pyrin myös tuottamaan tietoa, joka auttaisi sosiaali- ja terveysalan henkilökuntaa taiteen merkitysten näkemisessä sekä heidän oman luovuutensa ja osaamisensa käyttöönottamisessa. Sekä musiikki- ja taidepedagogeille että sosiaali- ja terveysalan henkilökunnalle sanomani on, että he pyrkisivät mahdollisimman pitkälle kuuntelemaan niitä visioita ja haaveita, joita ikäihmisillä itsellään vielä on, ja auttaisivat niiden toteuttamisessa. Oman kulttuurisen osaamisen käyttäminen voi tuoda elämään merkittävästi sisältöä ja parantaa sitä kautta elämän laatua iästä ja sairauksista huolimatta.

Millainen on visiosi tai unelmasi tulevaisuuden Suomesta taiteen ja hyvinvoinnin näkökulmasta?

Toivoisin, että ihmisillä olisi mahdollisuus ilmaista itseään ja luovuuttaan vapaammin. Unelmieni Suomessa taiteen ammattilaisia palkattaisiin enemmän eri sektoreille fasilitaattoreiksi, jotka tukisivat erilaisia kehittämisen ja kuntoutumisen prosesseja taiteen keinoin. Ikäihmisten kulttuurista osaamista ja kulttuuriperintöä myös arvostettaisiin enemmän ja me nuoremmat tulisimme tietoisemmiksi itsestämme kulttuuriperinnön kantajina ja välittäjinä.

Onko sinulla antaa tutkimuksesi pohjalta tai muuten ihmisenä jotain taiteeseen ja hyvinvointiin liittyvää neuvoa meille kaikille?

Ei väheksytä tai latisteta toistemme ilmaisua, vaan päinvastoin: opetellaan ruokkimaan toinen toistemme ideoita ja osaamista. Me jokainen olemme omassa yhteisössämme sekä mahdollisuuksia että esteitä yhteiselle toiminnalle. Tärkeää olisi, että tulisimme tietoiseksi, millaista toimintaa haluamme mahdollistaa ja mitä estää, ja kehittäisimme taitojamme sen mukaan.

Arts In Health, Welfare and Care –tutkimusryhmä

The story of Eero and the Music Motors Music activities in a Senior Services Center