Filosofian tohtori, dosentti Liisamaija Hautsalo on musiikintutkija, jonka erityisala on suomalainen ooppera. Hautsalo väitteli Helsingin yliopiston musiikkitieteestä vuonna 2008 Kaija Saariahon Kaukainen rakkaus -esikoisoopperan musiikkiin sisältyvistä semanttisista merkityksistä. Vuodesta 2009 Hautsalo on työskennellyt erilaisissa tehtävissä Sibelius-Akatemiassa, ja vuosina 2011–2014 hän toimi Suomen Akatemian tutkijatohtorina omassa hankkeessaan Articulations of Identity in Finnish Opera. Hautsalo on työskennellyt myös tutkimusryhmän jäsenenä FT, dosentti Susanna Välimäen johtamassa hankkeessa Suomalainen nykymusiikki 2000-luvulla: taidemusiikin kulttuurinen ja yhteiskunnallinen merkitys postmodernissa maailmassa. Hanke toteutettiin Turun yliopistossa. ArtsEqual-hankkeessa Hautsalo osallistuu tutkijana Socially Responsible Arts Institutions and Artists -ryhmän toimintaan.

Yhteystiedot: liisamaija.hautsalo@uniarts.fi

Mitä tutkit ArtsEqual-hankkeessa?

Suomessa esitetään uutta oopperaa poikkeuksellisen paljon. Jatkan ArtsEqual-hankkeessa aiempaa tutkimustani suomalaisen oopperan yhteiskunnallisesta merkityksestä. Suomalaiseen oopperaan liittyy erityispiirteitä, jotka erottavat sen keskieurooppalaisesta oopperaperinteestä. Suomessa oopperaa esimerkiksi esitetään ympäri maata, ja sillä näyttää olevan merkitystä alueellisesti. Tutkimuksessani tarkastelen suomalaista oopperaa alueellisuuden ja paikallisuuden näkökulmista.

Mitä ongelmaa nykytilanteessa pyrit ratkaisemaan?

Osatutkimukseni ArtsEqualissa käsittelee sitä, millaista merkitystä oopperahankkeilla on Suomessa. Hypoteesini on se, että suomalaisella oopperalla on lukuisia paikallista identiteettiä rakentavia ja vahvistavia ominaisuuksia. Tutkimuksellani haluan tehdä oopperan alueellisen merkityksen näkyväksi, jotta esimerkiksi oopperan Suomessa saamaa rahoitusta voidaan suunnata pääkaupunkiseudulta hyödyttämään koko maata.

Miten tutkimuksesi liittyy ArtsEqualin tehtävään tutkia, kuinka taide julkisena palveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa?

Tutkimukseni liittyy ArtsEqualin tehtävään siten, se pyrkii selvittämään suomalaisen oopperan merkitystä paikallisille yhteisöille eri puolilla Suomea. Useimmiten suurissa metropoleissa esitettävä ooppera on Suomessa levinnyt kaikkialle maahan, minkä oletan tutkimuksessani lisäävän tasa-arvoa ja hyvinvointia tekijöiden, yleisöjen sekä yhteisöjen näkökulmasta.

Kuka tutkimuksestasi hyötyy ja miten?

Tutkimukseni hyödyttää esimerkiksi oopperaa rahoittavia tahoja suuntaamaan varoja entistä tarkemmin ja oikeudenmukaisemmin. Samoin se auttaa päätöksentekijöitä hahmottamaan oopperan asemaa ja mahdollisuuksia suomalaisessa taidekentässä. Lisäksi se hälventää oopperaan liittyvä ennakkoluuloja ja tuo esiin taidemuodon monipuolisen kyvyn kertoa tarinoita – paikallisista ihmisistä ja heidän elämästään.

Onko sinulla antaa tutkimuksesi pohjalta tai muuten jotain taiteeseen ja hyvinvointiin liittyvää vinkkiä meille kaikille?

Monilla paikkakunnilla Suomessa tehdään oopperaa. Oopperassa tarvitaan suuri joukko tekijöitä, ja suomalaiselle paikallisoopperalle näyttää olevan ominaista se, että se mahdollistaa amatöörienkin osallistumisen. Osallistuminen oopperatuotantoon on erinomainen tapa tulla yhteisön jäseneksi ja tehdä asioita yhteisen päämäärän eteen taiteen palkitsevin keinoin. Mene siis oopperakuoroon tai avustajaksi, jos paikkakunnallasi toimii oopperayhdistys. Tai mene ainakin katsomaan esitystä. Yllätyt!