ArtsEqualin tutkijaesittelyssä Eeva Anttila - Artsequal
Eeva Anttilan tutkimustyö kohdistuu erityisesti keholliseen oppimiseen, keholliseen vuorovaikutukseen, tanssipedagogiikan merkitykseen peruskoulun toimintakulttuurin tukemisessa sekä toiminnalliseen, yhteisölliseen ja moniaistiseen pedagogiikkaan.
Yhteystiedot: eeva.anttila@uniarts.fi, puh. +358 40 5858 415
Mitä tutkit ArtsEqual-hankkeessa?
Tutkin liikkeen, tanssin ja kehollisen vuorovaikutuksen (embodied dialogue) merkitystä oppimisvalmiuksien, osallisuuden ja kulttuurisen integraation näkökulmista. Tutkin, miten oppilaat ja ihmiset yleensäkin voivat rohkaistua tuomaan esiin erilaisuuttaan (performing difference) niin arjen vuorovaikutustilanteissa, luovassa yhteistoiminnassa ja esiintymistilanteissa.
Mitä ongelmaa nykytilanteessa pyrit ratkaisemaan?
Huomioni kohteena on yhdenmukaisuuden paine: se, että kuulumisen ja osallisuuden kokeminen näyttää edellyttävän samankaltaistumista. Tämä paine syntyy muun muassa ympäröivän (media)kulttuurin vaikutuksesta, ja sen vastustamiseen tulisi löytää keinoja kehittämällä koulun toimintakulttuuria. Koulun taidekasvatuksessa ja pedagogiikassa laajemminkin tulisi aktiivisesti rakentaa sellaisia pedagogisia käytäntöjä jotka purkavat yhdenmukaisuuden painetta ja rohkaisevat jokaista oppilasta tuomaan esiin omia mielipiteitään, omia (kulttuurisia) kiinnostuksen kohteitaan, omaa ainutlaatuisuuttaan, persoonallista ilmaisuaan ja luovuuttaan, turvallisessa, hyväksyvässä ja kannustavassa ilmapiirissä. Näin erilaisuuden ymmärtäminen, hyväksyminen ja kunnioittaminen voi kehittyä erilaisuuden “juhlimiseksi” (celebrating difference). Erilaisten äänien ja ilmaisujen esiintuominen on demokratian ydin. Koulukulttuurin pitäisi sallia jokaisen äänen kuuluminen: jokaisen pitäisi tulla nähdyksi ja kuulluksi, ja jokaisen pitäisi myös nähdä ja kuulla toiset.
Kehollinen vuorovaikutus ja ilmaisu on avainasemassa nähdyksi ja kuulluksi tulemisessa, sekä toisen näkemisessä ja kuulemisessa.
Toisena ongelmana näen lisääntyvän fyysisen passiivisuuden, jonka vaikutuksista oppimisvalmiuksiin ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ei mielestäni olla riittävästi keskusteltu mm. digitaalisten oppimisympäristöjen ja ns. “digiloikan” yhteydessä.
Miten tutkimuksesi liittyy ArtsEqualin ydintehtävään tutkia, kuinka taide julkisena palveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa?
Koulujen taidekasvatus on julkinen palvelu, jonka kehittäminen tukemaan muun muassa yllämainittuja tavoitteita lisää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia. Koulu tavoittaa lähes koko ikäluokan, ja koulun taidekasvatusta tulisi kehittää myös siten, että se huomioi erityisesti ne ryhmät, jotka eivät koulun ulkopuolella pääse osalliseksi julkisista taide- ja kultuuripalveluista.
Kuka tutkimuksestasi hyötyy ja miten?
Potentiaalisesti kaikki peruskoulussa opiskelevat oppilaat, koulujen opettajat, opettajaksi opiskelevat.
Millainen on visiosi tai unelmasi tulevaisuuden Suomesta taiteen ja hyvinvoinnin näkökulmasta?
Kaikilla suomalaisissa kouluissa toimivilla opettajilla on valmiudet liittää taiteellinen, luova toiminta osaksi omaa opetustaan ja pedaogogisia käytäntöjään. Taideaineet, mukaanlukien tanssi ja teatteri, ovat integroituneet keskenään ja niitä osataan käyttää luovasti monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteutuksessa. Kouluissa tehdään monitaiteisia taideprojekteja ja esityksiä, joihin jokainen oppilas osallistuu omalla tavallaan, ja näin jokainen oppilas on kulttuurinen toimija, kulttuurin aktiivinen uudistaja. Erilaisuutta juhlitaan koulun arjessa ja juhlassa, ja jokainen uskaltaa tuoda esiin omat näkemyksensä ja ilmaista itseään vailla pelkoa erottautumisesta. Oppilaat rakentavat moninaista identiteettiä turvallisessa ympäristössä. Koulu on demokratian tyyssija, jossa jokaisen ihmisarvo tunnistetaan ja jossa jokainen saa toteuttaa itseään, toisia kuunnellen ja kunnioittaen. Peruskoulun päättävillä oppilailla on monipuoliset valmiudet ja halukkuus toimia aktiivisena kansalaisena ja kulttuurisena toimijana, ja he löytävät omat kiinnostuksen kohteensa, paikkansa yhteiskunnassa ja mielekkään tavan osallistua entistä paremman Suomen rakentamiseen.
Onko sinulla antaa tutkimuksesi pohjalta tai muuten jotain taiteeseen ja hyvinvointiin liittyvää vinkkiä meille kaikille?
Kuuntele kehoasi. Kehon viestit kertovat väsymyksestä, ylirasituksesta, stressistä ja erilaisista sairauksista monin tavoin. Tavoittamalla sisäiset, keholliset viestit varhain ja muuttamalla arkikäyttäytymistämme niiden mukaan voimme löytää uusia tapoja toimia kestävämmin ja pitää huolta omasta hyvinvoinnistamme. Samalla voimme oppia huomaamaan ja tulkitsemaan toisten kehollisia viestejä ja muuttamaan omaa tapaamme olla suhteessa toisiin. Hengittävä, avoin ja vastavuoroinen kommunikaatio perustuu tiedostetulle keholliselle vuorovaikutukselle. Hymy ja lempeä, hyväksyvä katsekontakti tekee ihmeitä!