Anttila, E. (2019). Migrating pedagogies: Encountering immigrant pupils through movement and dance. The International Journal of Critical Pedagogy, 10(1), 75–96.

Anttila, E. (2018). Art education promotes the development of the child and society. In M. Matthes et al. (Eds.), Improving the Quality of Childhood in Europe (Volume 7), (pp. 61–72). Alliance for Childhood European Network Group.

Anttila, E. (2018). The embodiment of hope: A dialogue on dance and displaced children. In E. Anttila, & A. Suominen (Eds.), Critical articulations of hope from the margins of arts education: International perspectives and practices, (pp. 60–72). Routledge.

Anttila, E. (2017). Dance as embodied learning. Finnish Journal of Music Education, 20(1), 127–130.

Anttila, E. (2016). Tasapainoilua tanssipedagogiikan laveilla kentillä ja kapenevilla kinttupoluilla. In S. Hämäläinen (Ed.), Tanssi yliopistossa: Kirjoituksia uuden koulutus- ja tutkimusalan muotoutumisesta, (pp. 266–277). Nivel 07, Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu.

Anttila, E. (2015). Arts@School. Finnish Journal of Music Education, 18(2), 118–119.

Anttila, E., & Juntunen, M-L. (2018). Näkökulmia kansalliseen lapsistrategiaan. ArtsEqual selvitys.

Anttila, E., Martin, R., & Svendler Nielsen, C. (2019). Performing difference in/through dance: The significance of dialogical, or third spaces in creating conditions for learning and living together. Thinking Skills and Creativity 31. Elsevier Ltd., 209–216.

Anttila, E. & Martin, R. (2019). Editorial. Arts and culture in education, Special issue. Policy Futures in Education. https://doi.org/10.1177/1478210319877019

Anttila, E., Rowe, N., & Siljamäki, M. (2018). Teachers as frontline agents of integration: Finnish Physical Education Students’ Reflections on Intercultural Encounters. Physical Education and Sports Pedagogy 23(6), 609–622. Taylor & Francis.

Anttila, E., & Suominen, A. (Eds.) (2018). Critical Articulations of Hope from the Margins of Arts Education: International Perspectives and Practices. (1 ed.) Routledge. 

Anttila, E., & Svendler Nielsen, C. (2019). Dance and the quality of life at schools: A Nordic affiliation. In K. Bond (Ed.), Dance and the Quality of Life, (pp. 327–345). Springer.

Björk, C. (2017). Fallacies on 'student-centredness' in music education. Finnish Journal of Music Education, 20(1), 131–133.

Björk, C. (2017). Music and arts teachers, embodiment, and the challenges of constructivism. Questions from a panel discussion. Finnish Journal of Music Education, 20(1), 139–141.

Björk, C., Di Lorenzo Tillborg, A., Heimonen, M., Holst, F., Jordhus-Lier, A., Rønningen, A., Aglen, G. S., Laes, T. (2018). Music education policy in schools of music and performing arts in four Nordic countries: the potential of multi-actor processes. Finnish Journal of Music Education, 21(2), 10-37.

Björk, C., & Heimonen, M. (2019). Music schools and human flourishing: what can national education policy enable and restrict? In M. Hahn, & F-O., Hofecker (Eds.), The future of music schools - European perspectives, (pp. 35–50). Musikschulmanagement Niederösterreich.

Björk, C., & Juntunen, M.-L. (2019). Ethical considerations on conducting research about music teaching in primary schools: A virtue ethics approach. European Journal of Philosophy in Arts Education (EJPAE), 4(2), 63–110.

Björk, C., & Juntunen, M.-L. Knigge, J., Pape, B., & Malmberg, L-E. (2019). Musikundervisning förverkligas på ojämlika villkor i årskurserna 1–6 i Finlands svenskspråkiga skolor. Finnish Journal of Music Education 23(2), 30–58.

Capponi-Savolainen, A. (forthcoming). Rethinking human growth in Finland’s culturally diverse schools: Children’s perspectives on singing and identity. Finnish Journal of Music Education.

Capponi-Savolainen, A., & Kivijärvi, S. (2017). Exploring aesthetic experience in early childhood music education: John Dewey’s and Mark Johnson’s views on embodiment. Finnish Journal of Music Education 20(1), 100–106.

Jaakonaho, L. (2017). Encountering and embodying difference through dance: reflections on a research project in a primary school in Finland. In S. Burridge, & C. Svendler Nielsen (Eds.) Dance, access and inclusion: Perspectives on dance, young people and change, (pp. 65–69). Routledge.

Jaakonaho, L., & Junttila, K. (2019). Exploring (Dis)ability: Towards Affirmative Spaces in and through Arts Pedagogy. In A-L. Østern, & K. Nødtvedt Knudsen (Eds.), Performative Approaches in Arts Education: Artful Teaching, Learning and Research, (pp. 25-37). Routledge Research in Education.

Juntunen, M.-L. (2020). Embodied learning through and for collaborative multimodal composing. A case in a Finnish lower secondary music classroom. International Journal of Education & the Arts, 21(29).

Juntunen, M.-L. (2019). Pupils’ perceptions of added music teaching in a Finnish primary school classroom. Finnish Journal of Music Education, 23(2), 8–29.

Juntunen, M.-L. (2018). Using socio-digital technology to enhance participation and creative engagement in a lower secondary music classroom. Nordic Research in Music Education Yearbook, 18, 47–74.

Juntunen, M-L. (2017). Embodiment in music teaching and learning. Finnish Journal of Music Education, 20(1), 117–126.

Juntunen, M.-L. (2015). Pedagoginen kokeilu integroida iPadin käyttö, luova tuottaminen ja keholliset työtavat peruskoulun seitsemännen luokan musiikinopetuksessa. Tapaustutkimus toimijuuden näkökulmasta. Finnish Journal of Music Education, 18(1), 56–76.

Juntunen, M-L., & Anttila, E. (2019). Taidekasvatus: Peruskoulun sokea piste. Kasvatus, 50(4), 356–363.

Kallio-Tavin, M., Anttila, E., Jokela, T., Hiltunen, M., Lehikoinen, K., & Pusa, T. (2019). Cultural diversity in Finnish arts education research. In L. Ferro, E. Wagner, L. Veloso, T. IJdens, & J. T. Lopes (Eds.), Arts and Cultural Education in a World of Diversity. Yearbook of the European Network of Observatories in the Field of Arts and Cultural Education (ENO), (pp. 71–89). Springer. https://doi.org/10.1007/978-3-030-06007-7_6 

Koskela, M., Kuoppamäki A., Karlsen, S., & Westerlund, H. (2021). The paradox of democratic popular music education. Intersectionalizing ‘youth’ through curriculum analysis. In A. Kallio, H. Westerlund, S. Karlsen, K. Marsch & E. Saether (Eds.), The Politics of Diversity in Music Education, (pp. 135–149). Landscapes: Arts, Aesthetics, and Education 29, Springer.

Martin, M. (2020). Ajauksia artist group. Sensory Experiences – A Perceiving, Encountering and Articulating Body in Urban Space. In L. Rouhiainen (Ed.), Carpa6 proceedings - The Artistic Research Performs and Transforms: Bridging Practices, Contexts, Traditions and Futures. Nivel 13, Publication Series of the Theatre Academy, University of the Arts Helsinki. 

Martin, M. (2017). Lastenkulttuurikeskukset osallisuutta tuottamassa: Huoltajien taustat ja kokemukset taide- ja kulttuurikasvatukseen osallistumisen määrittäjinä. Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto, Taideyliopiston CERADA tutkimuskeskus ja ArtsEqual -hanke.

Martin, M. (2016). Dialogissa kaupunkiympäristön kanssa. In A. Arlander, L. Gröndahl, & M. Silde (Eds.), Tekijä - teos, esitys ja yhteiskunta, (pp. 208–233). Näyttämö ja tutkimus 6, Teatterintutkimuksen seuran julkaisusarja.

Martin, R. (2020). Arrive, just as you are: Dance, displacement, and the Syrian Civil War. In C. Svendler Nielsen, & S. Burridge (Eds.), Dancing Across Borders. Routledge.

Martin, R. (2019). Syria, dance and community: Dance education in exile. Journal of Dance Education, 19(3), 127–134.

Martin, R., El Sheikh, S., & Makled, B. (2017). Reflections on Contemporary Arts Education in Egypt, Lebanon and Saudi Arabia. In G. Barton, & M. Baguley (Eds.), The Palgrave Handbook of Global Arts Education, (pp. 171–186). Hampshire: Palgrave Macmillan. https://doi.org/10.1057/978-1-137-55585-4

Nikkanen, H. M. (2019). Double Agent - Ethical Considerations in Conducting Ethnography as a Teacher Researcher. In H. Busher, & A. Fox (Eds.), Implementing Ethics in Educational Ethnography, (pp. 379–394). Taylor & Francis, Routledge.

Nikkanen, H. M. (2018). Peruskoulu Suomen suurimmaksi kulttuurikeskukseksi. JaSeSoi Journal, 1/2018, 12–16

Nikkanen, H. M. (2018). Soittostartti - kohti musiikin instrumenttiopetuksen yhdenvertaista saavutettavuutta. Musiikki, 48(2), 71–77.

Nikkanen, H.M., Kirsi, K., & Anttila, E. (2020). Artistic process as a frame for collaborative, embodied pedagogies: Combining dance with language learning. In C. Svendler Nielsen, & S. Burridge (Eds.), Dancing across borders: Perspectives on dance, young people and change, (pp. 134–144). Routledge.

Nikkanen, H. M., & Westerlund, H. (2017). More than just Music. Reconsidering the educational value of music in school rituals. Philosophy of Music Education Review 25(2), 112–127. https://doi.org/10.2979/philmusieducrevi.25.2.02

Partti, H. (2017). Building a broad view of technology in music teacher education. In S. Alex Ruthmann, & R. Mantie (Eds.), Oxford Handbook of Technology and Music Education, (pp. 123–128).  Oxford University Press.

Partti, H. (2017). Pedagogical Fundamentalism to Radical Pedagogy in Music Education. In S. Alex Ruthmann, & R. Mantie (Eds.), Oxford Handbook of Technology and Music Education, (pp. 257–276).  Oxford University Press.

Partti, H. (2016). Muuttuva muusikkous koulun musiikinopetuksessa. [Changing musicianship in music education at school.] The Finnish Journal of Music Education, 19(1), 8–28.

Partti, H., & Väkevä, L. (2018). SongPump: Developing Composing Pedagogy in Finnish Schools Through Collaboration Between Professional Songwriters and Music Teachers. In C. Christophersen, & A. Kenny (Eds.), Musician-Teacher Collaborations: Altering the Chord (1st ed.), (pp. 73–84). Routledge. 

Ponkilainen, M. (2016). "Nyt mä tiedän, että mä asun Suomessa”: Turvapaikanhakijoiden osallisuus liikunnallisissa kielityöpajoissa. Thesis. JAMK University of Applied Sciences.

Rowe, N. (2020). The great neoliberal hijack of collaboration: A critical history of group-based learning in tertiary education. Higher Education Research and Development, 39(4), 792–805.

Rowe, N. (2019). From global policy to tertiary pedagogy: Transformational thresholds for creative arts degrees. Policy Futures in Education, Special Issue: Arts and culture in education: Questioning and reimagining current policies and practices, 18(3), 432–446.

Rowe, N. (2019). Writer/Director. Dancing7Cities. Feature Film. Premiered on May 9, 2019, Contact Dance Film Festival, Portland, Oregon.

Rowe, N., Baker, N. & Khatab, A. (2017). The Shape of Water… Palestine, Badke and Let’s Make Noise for Gaza: Three journeys of intercultural choreographic practice in Palestine. In S. Erenrich, & J. Wergin (Eds.), Grassroots Leadership and Arts for Social Change, (pp. 281–297). Emerald.

Rowe, N, Heyang, T, & Wang, M. (in press). Chinese dance research and cross-cultural exchange: the problematic legacy of Curt Sachs. The Journal of the Beijing Dance Academy.

Rowe, N., Heyang, T., Xi, X., Wang, M., & Liu, Y. (2020). Curt Sachs is no longer number one! Confronting Chinese students’ expectations of essentialist theorizing in dance research. Journal of Dance Education. Online article. https://doi.org/10.1080/15290824.2020.1744155

Rowe, N., Heyang, T., & Xi, X. (2020). Dancing from policy to pedagogy in China: Transgressions, surveillance and resistance from students, teachers and institutional leaders. Policy Futures in Education, 18(8), 995–1010.

Rowe, N., Martin, R., Buck, R., & Anttila, E. (2018). Researching dance education post-2016: The global implications of Brexit and Trump on dance education. Research in Dance Education, 19(1), 91–109.

Rowe, N., McMicken, D., & Newth, T. (2019). Dancing in the setting sun: Performance, self-actualization and the elderly. In K. Bond (Ed.), Dance and the Quality of Life, (pp. 527–544). Springer. https://doi.org/10.1007/978-3-319-95699-2

Saastamoinen, R., Heiskanen, J., & Jokelainen, J. (2018). Teatteripedagogiikan mahdollistamia kohtaamisia kouluyhteisössä. Synnyt, 1/2018, 20–46.

Siljamäki, M., & Anttila, E. (2020). ”Liikuta kehoa, taivuta kieltä, näin on oppimisessa paljon mieltä!”: liikuntakasvattajat monikulttuuristen ryhmien kielen opettajina. Liito: Liikunnan ja terveystiedon opettaja, 2020(2), 16–19.

Siljamäki, M., & Anttila, E. (2020). Fostering intercultural competence and social justice through dance and physical education: Finnish PE student teachers’ experiences and reflections. In C. Svendler Nielsen, & S. Burridge (Eds.), Dancing across borders: Perspectives on dance, young people and change, (pp. 53–64). Routledge.

Siljamäki, M., Anttila, E., & Ponkilainen, M. (2017). Kulttuurienvälinen osaaminen liikuntakasvatuksessa: Opiskelijoiden kokemuksia turvapaikanhakijoille pidetyistä liikunnallisista kielityöpajoista. Liikunta ja Tiede 54(6), 88–94.

Suominen, A. (2016). Immigrant and non-immigrant students’ depictions of their gender roles in the context of Finland/Europe. The Magazine of Education Through Art – IMAG, 3(1), (InSEA), 19–27.

Sutela, K., Juntunen, M.-L., & Ojala, J. (2019). Applying music-and-movement to promote agency development in music education: a case study in a special school. British Journal of Music Education, 37(1), 71–85. Published online 8.7.2019. https://doi.org/10.1017/S0265051719000184

Sutela, K., Juntunen, M.-L., & Ojala, J. (2017). Embodiment and ethnographic sensitivity in narrative inquiry. Bulletin of the Council for Research in Music Education, 210–211, 43–60.

Sutela, K., Juntunen, M.-L., & Ojala, J. (2016). Inclusive music education: The potential of the Dalcroze approach for students with special educational needs. Approaches: An Interdisciplinary Journal of Music Therapy, 8(2), 134–146.

Thomson, K., & Toivanen, L. (2016). From life into school and back: Independence and lifelong participation as the goals of music education. Finnish Journal of Music Education, 19(2), 87–90.

Turpeinen, I. (2017). Raw board working style, pedagogical love and gender. In C. Svendler Nielsen, & S. R. Koff (Eds.), Exploring identities in dance: Proceedings of the 13th World Congress of Dance and the Child International. University of Copenhagen, Denmark, July 5th–10th 2015. [1–11]. Online article.

Waldron, J., Mantie, R., Partti, H., & Tobias, E. S. (2018). A Brave New World: Theory to Practice in Participatory Culture and Music Learning and Teaching. Music Education Research, 20(3), 289–304.

Wise, S., Buck, R., Martin, R., & Yu, L. (2019). Community dance as a democratic dialogue. Policy Futures in Education, 18(3), 375–390. https://doi.org/10.1177/1478210319866290

Backer Johnsen H., Kamensky H., & Tuovinen T. (2018). Elefantti olohuoneessa: Eurooppalainen musiikkioppilaitostutkimus tarkastelee oppilaitosten nykytilaa ja tulevaisuutta. Finnish Journal of Music Education, 21(2), 123–124.

Buck, R., & Turpeinen, I. (2016). Dance Matters for Boys and Fathers. Nordic Journal of Dance, 7(2), 16–27.

Björk, C., Di Lorenzo Tillborg, A., Heimonen, M., Holst, F., Jordhus-Lier, A., Rønningen, A., Aglen, Gry S., & Laes, T. (2018). Music education policy in schools of music and performing arts in four Nordic countries: the potential of multi-actor processes. Finnish Journal of Music Education, 21(2), 10–37.     

Elmgren, H. (2019). Merit-based exclusion in Finnish music schools. International Journal of Music Education, 37(3), 425–439. 

Heimonen, M. (Ed.) (2018). Finnish Journal of Music Education, 21(1).

Heimonen, M. (2017). Commentary. Managing Finnish music education companies for sustainable growth. A roundtable symposium for ISME 2016. Finnish Journal of Music Education, 20(1), 149–152.

Heimonen, M. (2017). Lukijalle (Editorial). Finnish Journal of Music Education, 20(1), 4–6.

Heimonen, M. (2016). Beyond Methods. Lessons from the arts to qualitative research. Book review. Finnish Journal of Music Education, 19(2), 84–86.

Heimonen, M. (2016). Lukijalle (Editorial). Finnish Journal of Music Education, 19(1), 4–5.

Heimonen, M., & Hebert, D. G. (2019). Advancing music education via Nordic cooperation: Equity and equality as central concepts in Finland. In D. G. Hebert, & T. B. Hauge (Eds.), Advancing Music Education in Northern Europe,  (pp. 119–140). Routledge/Taylor & Francis.

Heimonen, M., & Westerlund, H. (2015). Lukijalle (Editorial). Finnish Journal of Music Education, 18(1), 4–5.

Heimonen, M., & Westerlund, H. (2015). Lukijalle (Editorial). Finnish Journal of Music Education, 18(2), 4–6.

Juntunen, M.-L. (2018). Promoting accessibility and equality in Finnish Basic Education in the Arts. Finnish Journal of Music Education, 21(2), 78–88.

Juntunen, M.-L. (2017). Embodiment in music teaching and learning. Finnish Journal of Music Education, 20(1), 117–126.

Juntunen, M.-L., & Karlsen, S. (2018). Lukijalle (Editorial).   Finnish Journal of Music Education 21(2), 4–7.

Juntunen, M.-L., & Karlsen, S. (Eds.) (2018). A themed issue on the phenomenon music education within schools of music and performing arts. Finnish Journal of Music Education 22(2).

Juntunen, M.-L., & Kivijärvi, S. (2019). Opetuksen saavutettavuuden lisääminen taiteen perusopetusta antavissa oppilaitoksissa. [Accessibility in the Basic Education in the Arts institutions in Finland]. Finnish Journal of Music Education 22(1–2), 70–87.

Jääskeläinen, T., & López-Íñiguez, G. (2017). How about equality and equity in higher music education? A theoretical framework for researching quality of music teaching and learning. In J. Domenech, M. C. Vicent-Vela, E. de la Poza, & D. Blazquez (Eds.), Proceedings of the 3rd International Conference on Higher Education Advances (HEAd’17), (pp. 775–783). Universitat Politècnica de València, Spain.

Kallio, A. A. (Ed.) (2016). Finnish Journal of Music Education, 19(2). (Special issue Music education and religion.)

Kallio, A. A. (2016). Editorial. Finnish Journal of Music Education, 19(2), 4–6. 

Kallio, A. A., & Heimonen, M. (2018). A toothless tiger? Capabilities for indigenous self-determination in and through Finland's extracurricular music education system. Music Education Research, 21(2), 150–160.

Kallio, A. A., & Länsman, H. (2018). Sami Re-Imaginings of Equality in/through Extracurricular Arts Education in Finland. International Journal of Education and the Arts, 19(7), 1–23.

Kallio, A. A., & Länsman, H. (2018). Sami Re-Imaginings of Equality in/through Extracurricular Arts Education in Finland. International Journal of Education and the Arts. Penn State Libraries Open Publishing. 2018, vol 18, no 7.

Kallio, A. A. & Väkevä, L. (2017). Inclusive Popular Music Education? In A.-V. Kärjä, & F. Holt (Eds.), The Oxford Handbook on Popular Music in the Nordic Countries, (pp. 75–90). Oxford University Press.

Kallio, A. A., Westerlund, H., & Alperson, P. (2019). Introduction. In A. A. Kallio, P. Alperson, & H. Westerlund (Eds.), Music, Education, and Religion: Intersections and Entanglements, (pp. 1–12). Bloomington, IN: Indiana University Press.

Kamensky, H. (2018). The Floora project: Multi-professional cross-sector collaboration in the Finnish music school system. Finnish Journal of Music Education 21(2), 114–115.

Kivijärvi, S. (2019). Applicability of an applied music notation system: A case study of Figurenotes. International Journal of Music Education 37(4), 654–666.

Kivijärvi, S. (2018). Nuotinkirjoituksen merkitykset yhdenvertaisuuden näkökulmasta – Kuvionuotit suomalaisessa musiikkikasvatusjärjestelmässä. Musiikki, 48(2), 60–62.

Kivijärvi, S., & Poutiainen, A. (2019). Supplying social capital through music education: A study on interaction in special educational needs students’ concerts. Research Studies in Music Education 42(3), 347–367.

Kivijärvi, S., & Rautiainen, P. (2021). Equity in Music Education in Finland: A Policy Window Opened Through the Case of “Figurenotes”. Nordic Research in Music Education 2(1), 20–45.

Kivijärvi, S., & Rautiainen, P. (2020). Contesting music education policies through the concept of reasonable accommodation: Teacher autonomy and equity enactment in Finnish music education. Research Studies in Music Education, 43(2), 91–109. https://doi.org/10.1177/1321103X20924142

Kivijärvi, S., Sutela, K., & Ahokas, R. (2016). A Conceptual Discussion of Embodiment in Special Music Education: Dalcroze Eurhythmics as a case. Approaches: An Interdisciplinary Journal for Music Therapy, Special Issue on Dalcroze approach, health and well-being, 8(2), 169–178.

Kivijärvi, S., & Väkevä, L. (2020). Considering equity in applying Western standard music notation from a social justice standpoint: Against the notation argument. Action, Criticism, and Theory for Music Education 19(1), 153–173.

Koivisto, T., & Kivijärvi, S. (2020). Musiikkiterapeutit osallistavien terveyden ja hyvinvoinnin edistämishankkeiden mahdollistajina. Musiikkiterapia, 35(1), 9–15.

Kuoppamäki, A., & Vilmilä, F. (2017). "Musta tuntui että mulla on ohjat" - nuoret musiikillisen toimijuuden sanoittajina. Nuorisotutkimus, 2017(1-2), 5–25.

Laes, T. (Ed.) (2018). Musiikki ja tasa-arvo -teemanumero. Musiikki 48(2). 

Laes, T. (2017). Beyond participation. A Reflexive Narrative of the Inclusive Potentials of Activist Scholarship in Music Education. Bulletin of the Council for Research in Music Education, 210-211, 137–151.

Laes, T. (2017). The (im)possibility of inclusion. Reimagining the potentials of democratic inclusion in and through activist music education. Sibelius Academy of the University of the Arts Helsinki: Studia Musica 72. Doctoral dissertation.

Laes, T. (2015). Myöhäisikäisten oppijoiden musiikillisen toimijuuden vahvistaminen musiikkikasvatuksessa innovatiivisen pedagogisen toiminnan kautta. ArtsEqual-hankkeen kick off -tilaisuuden puheenvuorot. Finnish Journal of Music Education 18(2), 116–117.

Laes, T., & Rautiainen, P. (2018). Osallistuminen taiteeseen ja kulttuuriin – elinikäinen oikeus vai velvollisuus? Aikuiskasvatus, 38(2), 130–139 .

Laes, T., & Schmidt, P. (2016). Activism within music education: working towards inclusion and policy change in the Finnish music school context. British Journal of Music Education, 33(1), 5–23. https://doi.org/10.1017/S0265051715000224

Laes, T., & Westerlund, H. (2018). Performing disability in music teacher education: Moving beyond inclusion through expanded professionalism. International Journal of Music Education, 36(1), 34–46.

Laes, T., Westerlund, H., Saether, E., & Kamensky, H. (2021). Practicing civic professionalism through inter-professional collaboration: Reconnecting quality with equality in the Nordic music school system. In H. Westerlund, & H. Gaunt (Eds.), Expanding professionalism in music and higher music education - A changing game, (pp. 16-29). Routledge, SEMPRE.

Laes, T., Westerlund, H., Väkevä, L., & Juntunen, M.-L. (2018). Suomalaisen musiikkioppilaitosjärjestelmän tehtävä nyky-yhteiskunnassa: Ehdotelma systeemiseksi muutokseksi. Musiikki, 48(2), 5–25.

López-Íñiguez, G. (2017). Constructivist Self-Regulated Music Learning. Finnish Journal of Music Education, 20(1), 134–138.

López-Íñiguez, G. (2017). Teaching Instrumental Music Students Constructively and Fairly: Theoretical Overview and Practical Guidelines. In E. Lopes (Ed.), Tópicos de Pesquisa para a Aprendizagem do Instrumento Musical (Research themes for the learning of musical instruments), (pp. 104–120). Brazil. Kelps.

López-Íñiguez, G. (2017). The World of Possibility in the Music Classroom: Constructivism and Embodiment as Student-Centered Approaches to Learning – Introduction  to the Symposium. Finnish Journal of Music Education, 20(1), 108–109.

López-Íñiguez, G. (2017). Report from ArtsEqual Symposium ‘The World of Possibility in the Music Classroom: Constructivism and Embodiment as Student-Centered Approaches to Learning‘. University of the Arts Helsinki, 29th of September 2016. Finnish Journal of Music Education, 20(1), 108–109.

Olkkonen, S., & Turpeinen, I. (2017). Vapauden aika, tila ja paikka. P. Houni, A. Pässilä, & L. Väkevä (Eds.), Nuorisotutkimus, 2017(1-2), 97–102.

Sutela, K., Juntunen, M.-L., & Ojala, J. (2020). Applying music-and-movement to promote agency development in music education: a case study in a special school. British Journal of Music Education, 37(1), 71–85.

Sutela, K., Juntunen, M.-L., & Ojala, J. (2016). Inclusive music education: The potential of the Dalcroze approach for students with special educational needs. Approaches: An Interdisciplinary Journal for Music Therapy, 8(2), 179–188.

Sutela, K., Kivijärvi, S., & Anttila, E. (2021). Moving encounters: Embodied pedagogical interaction in music and dance educators’ expanding professionalism. In H. Westerlund, & H. Gaunt (Eds.), Expanding professionalism in music and higher music education – A changing game, (pp. 89–100). Routledge, SEMPRE.

Sutela, K., Ojala, J. & Juntunen, M.-L. (2017).  Embodiment and ethnographic sensitivity in narrative inquiry. Bulletin for the Council of Research in Music Education, 210-211, 43–60.

Tuovinen, T. (2018). Revisiting student-centeredness: A literature review. Finnish Journal of Music Education 21(2), 66–77

Turpeinen, I. (2017). Raw board working style, pedagogical love and gender. In C. Svendler Nielsen, & S. R. Koff (Eds.), Exploring identities in dance: Proceedings of the 13th World Congress of Dance and the Child International. University of Copenhagen, Denmark, July 5th–10th 2015. [1-11]. [Online article.]

Turpeinen, I., & Buck, R. (2019) The Fathers and Sons – Discussing Encounters in Dance. In K. Bond (Ed.), Dance and the Quality of Life, (pp. 227–243). Springer.

Väkevä, L. (2019). Evaluation for equality: Applying a classical pragmatist perspective in qualitative assessment in Finnish general music education. In D. J. Elliott, M. Silverman, & G. E. McPherson (Eds.), The Oxford Handbook of Philosophical and Qualitative Assessment in Music Education. Oxford University Press.

Väkevä, L. (2019). Religious repertoire in general music education: spiritual indoctrination or cultural dialogue? In A. A. Kallio, P. Alperson, & H. Westerlund (Eds.), Music, Education, and Religion - Intersections and Entanglements. Indiana University Press.

Väkevä, L. (2017). The Politics in Teaching Popular Music: A Rancièrian View. In C. X. Rodriguez (Ed.), Coming of Age: Teaching and Learning Popular Music in Academia. University of Michigan Press. http://dx.doi.org/10.3998/mpub.9470277

Väkevä, L. (2015). Arts Education for All. Finnish Journal of Music Education, 18(2), 119–120.

Väkevä, L., Nieminen, K., Romu, T., Aaltonen, L., Keskinen, J., & Heimonen, M. (2017). Managing Finnish music education companies for sustainable growth. Finnish Journal of Music Education, 17(1), 142–152.

Fast, H. (2018).   Vocal Nest. Non-verbal atmospheres that matter. JAR: Journal for Artistic Research, 16.

Fast, H. (2017). Sanaton ääni ruumiillisena kohtaamisena. Huomioita sensibiliteetistä ja virittäytymisen kyvystä. Niin & näin. Filosofinen aikakauslehti 17(3), 22–31.

Jansson, S.-M. (2016). "I need a door onstage through which I can enter" – Learning challenges of collaborative theatre practices. A. Arlander, L. Gröndahl, & M. Silde (Eds.). TEKIJÄ – teos, esitys ja yhteiskunta. Näyttämö ja tutkimus –julkaisusarja 6, 86–106.

Jansson, S.-M. (2016). Työyhteisöteatteri ja taitovalmennukset – kaksi tapaa tukea työssä ja työn kehittymistä. In V. Porokuru, & A. Huntus (Eds.), Taiteen menetelmät kehittämisessä ja tutkimuksessa. Eduskunnan Tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 4, 35–44.

Jansson, S.-M., Westerlund, H., & Siljamäki, E. (2016). Taide sosiaalisena oppimismuotona – Yliopisto-opiskelijoiden kokemuksia jännittämisestä ja positiivisesta vuorovaikutuksesta yliopiston toimintaympäristössä. Aikuiskasvatus 36(1), 37–49.

Jääskeläinen, T. (2021). Tuition fees, entrance examinations and misconceptions about equity in higher music education. Nordic Research in Music Education, 2(1), 4-19. https://doi.org/10.23865/nrme.v2.2803

Jääskeläinen, T. (2020). Taiteiden vastapuhetta: Taidealojen yliopistopedagogiikan koulutuksen polkuja pitkin ihmisoikeuskasvatuksen opettajaksi. In H. Kauppila, & K. Lehikoinen (Eds.), Toiminnasta sanoiksi: Puheenvuoroja oman työn kehittämisestä taidealojen yliopistopedagogisessa koulutuksessa, (pp. 249–266). Kokos-julkaisuja 8, Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu.

Jääskeläinen, T. (2016). Tavoitteena opetuksen kehittämistä tukevan luotettavan tutkimustiedon tuottaminen Sibelius-Akatemiassa - tapausesimerkkinä opiskelijoiden kokeman kuormittavuuden pilottitutkimus. Finnish Journal of Music Education, 19(1), 60–67.

Koivisto, T. (2016). Walking on the High Heels of the Finnish Education System: Possibilities and Challenges for Music Intervention Programmes Implemented by a Christian Values-Based Third Sector Organisation. Finnish Journal of Music Education, 19(2), 57–63.

Koivisto, T., & Kivijärvi, S. (2020). Musiikkiterapeutit osallistavien terveyden ja hyvinvoinnin edistämishankkeiden mahdollistajina. Musiikkiterapia, 35(1), 9–15.

Koivisto, T., & Kivijärvi, S. (2020). Pedagogical tact in music education in the paediatric ward: The potential of embodiment for music educators’ pedagogical interaction. In L. O. Bonde, & K. Johansson (Eds.), Music in Paediatric Hospitals: Nordic Perspectives, (pp. 27–46). Norwegian Academy of Music.

Koponen, T., Honkasalo, M.-L., & Rautava, P. (2018). Cultural plan model: Integrating cultural and creative activities into care units for the elderly. Arts & Health. An international Journal for Research, Policy and Practice. 10(1), 65–71. https://doi.org/10.1080/17533015.2017.1315436

Laitinen, L. (2017). Vaikuttavaa? Taiteen hyvinvointivaikutusten tarkastelua. Turun ammattikorkeakoulun tutkimuksia 46. Turun ammattikorkeakoulu.

Laukkanen, A. (2018). Flight of Fantasy - Dance as affective labor. In T. Mäki, R. Laakso, O. Ahlroos, M. Svanström, A. Laukkanen, & J. Saarakkala (Eds.), Sielu, ruumis & liha. Näkökulmia Sanna Kekäläisen työhön - Body, Meat & Spirit. Perspectives to the work of Sanna Kekäläinen, (pp. xx-xx). BoD - Books on Demand.

Lehikoinen, K. (2021). Terveyden ja hyvinvoinnin kulttuurisista ulottuvuuksista. In R. Tuomi, & J. Jokelin (Eds.), Tulevaisuuskirja, (pp. 15–19). Uudenmaan liitto.

Lehikoinen, K. (2019). Dance in Elderly Care: Professional Knowledge. Journal of Dance Education, 19(3), 108–116. https://doi.org/10.1080/15290824.2018.1453612

Lehikoinen, K. (2019). Näkökulmia laajentuvaan ammattilaisuuteen ja taidealan korkea-asteen koulutukseen. In K. Monni & K. Törmi (Eds.), Yhteisö ja taide: teemoja ja
näkökulmia 2000-luvun taiteilijan laajentuneeseen toimintakenttään. Teatterikorkeakoulun julkaisusarja 71. Teatterikorkeakoulu, Taideyliopisto. [Online publication].

Lehikoinen, K. (2017). Cultural Rights, Well-being and Democracy in Elderly Care: The Dance Ambassadors as a Case Study. Nordic Journal of Dance 8(2), 30–41.

Lehikoinen, K. (2017). Justifying the Arts in Health and Care in Finland: A Discourse Analytic Inquiry. Cogent Arts & Humanities, 4(1), 1–12. https://doi.org/10.1080/23311983.2017.1345048

Lehikoinen, K. (2015). Arts in Health, Welfare and Care. Finnish Journal of Music Education, 18(2), 120.

Lehikoinen, K. (2015). Suuntana tasa-arvoinen, osallistava ja luova Suomi. Finnish Journal of Music Education, 18(2), 114–116.

Lehikoinen, K., Pässilä, A., & Owens, A. (2021). Conflicting professional identities for artists in hybrid contexts: Insights from a pilot programme initiating artistic interventions in organisations. In Westerlund, H., & Gaunt, H. (Eds.), Expanding Professionalism in Music, Performing Arts and Higher Arts Education - A Changing Game, (pp. 74–88). Routledge, SEMPRE.

Lehikoinen, K., & Pässilä, A. (2016). Johdanto. Lehikoinen, K., Pässilä A., Martin, M., & Pulkki, M. (Eds.), Taitelija kehittäjänä: taiteelliset interventiot työssä, (pp. 7–33). Kokos-julkaisuja 1/2016. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu.

Lehikoinen, K., Pässilä A., Martin, M., & Pulkki, M. (Eds.) (2016). Taitelija kehittäjänä: taiteelliset interventiot työssä. Kokos-julkaisuja 1/2016. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu.

Lehikoinen, K., & Turpeinen, I. (In print). Fear, Coping and Peer Support in Male Dance Student’s Reflections. In Risner, D., & Watson, B. (Eds.), Why (Don’t) Boys Dance?, (pp. xx-xx). Palgrave Macmillan.

Lehikoinen, K., & Vanhanen, E. (2017). Johdanto. In K. Lehikoinen, & E. Vanhanen (Eds.), Taide ja hyvinvointi: Katsauksia kansainväliseen tutkimukseen, (pp. 7–30). Kokos-julkaisusarja. Taideyliopisto.

Lehikoinen, K., & Vanhanen E. (Eds). (2017). Taide ja hyvinvointi: näkökulmia kansainväliseen tutkimukseen. Kokos-julkaisusarja. Taideyliopisto.

Lilja-Viherlampi, L.-M., & Koivisto, T. (2019). Mapping Music and Well-being in the Finnish Context Through Music Practicioner’s Work And Educational Views. Talk-verkkolehti 8.4.2019.

Pässilä, A., Kahiluoto, H., Mäkinen, H., Kahiluoto, A., & Owens, A. (2017) Creating space for creativity and sustainability through interaction of arts and science. Conference paper for the ARTEM OCC, Organizational Creativity and Sustainability international. The ARTEM OCC, Organizational Creativity and Sustainability international.

Pässilä, A., & Owens, A. (2016). Arts Pedagogy in Management Development. In P. Stokes, N. Moore, S. M. Smith, C. Rowland, & P. Scott (Eds.), Organizational Management: Approaches and Solutions, (pp. 191–218). Kogan Page.

Siljamäki, E. (First Online, 2021). Free improvisation in choral settings: An ecological perspective. Research Studies in Music Education, 1-23. https://doi.org/10.1177/1321103X20985314

Siljamäki, E., & Kanellopoulos, P. (2020). Mapping visions of improvisation pedagogy in music education research. Research Studies in Music Education, 42(1), 113–139.

Tähti, T. (2017). Vanhustyön lähiesimies musiikillisena toimijana. Etnomusikologian vuosikirja, 29, 1–29. https://doi.org/10.23985/evk.60953

Tähti, T. (2015). Taidelähtöinen toimijuus hoivatyössä. Esimerkkinä Kulttuurikuntouttajat-koulutus. Finnish Journal of Music Education, 18(1), 20–41.

Guttorm, H., Kantonen, L., Kramvig, B., & Pyhälä, A. (2021). Decolonized research-storying: Bringing Indigenous Ontologies and Care into the Practices of Research Writing. In P. K. Virtanen, P. Keskitalo, & T. Olsen (Eds.), Indigenous Research Methodologies in Sámi and Nordic Contexts, (pp. 113–143). Leiden: Brill Sense.

Guttorm, H., Kantonen, L., & Kramvig, B. (2019). Pluriversal stories with Indigenous wor(l)ds creating paths to the other side of the mountain. Dutkansearvvi dieđalaš áigečála 3(2), 149–172.

Hautsalo, L. (2018). Mitä paikallisoopperalla voi tehdä? Pentti Tynkkysen suullinen historia sosiaalisesti vastuullisen muusikkouden ilmentäjänä. Musiikki, 48(2), 26–54.

Hautsalo, L. (2017). Armas Launis: Aslak Hetta, en opera om ett samiskt uppror [Armas Launis: Aslak Hetta, an opera on Sami revolt]. In K. Andersson (Ed.), Sápmi in Ord och bild II [Sami as texts and pictures], (pp. 62–75). On Line Förlag AB.

Hautsalo, L., & Rantanen, S. (2015). Suomen laulusta Pohjan neitiin. Strateginen nationalismi musiikillisen kasvatuksen käyttövoimana Suomessa 1800–1900-lukujen vaihteessa. Finnish Journal of Music Education, 18(2), 33–56.

Heikinaho, M. (in print). Voiko kehollinen taidekokemus pysäyttää kaupunkitilan (kuluttaja)kokijan? In L. Kantonen, & S. Karttunen (Eds.), Yhteisötaiteen etiikka, (pp. xx-xx). Taideyliopisto.

Heikinaho, M. (2019). Voiko taidekokemus pysäyttää kaupunkitilan kuluttaja-kokijan? In K. Monni, & K. Törmi (Eds.), Yhteisö ja taide, teemoja ja näkökulmia 2000-luvun laajentuneeseen toimintakenttään. Theatre Academy Helsinki publication series 72. [Online publication.]

Heikinaho, M. (2018). Eksentrinen (kolmas) silmä tallentaa paikkakokemuksia Gambiasta. In A. Koskinen, T. Kokkonen, & A. Thuring (Eds.), Esitys ja toiseus, (pp. 177–190). Näyttämö ja tutkimus 7. Online publication.

Heikinaho, M. (2017). Harjoitus, jossa tekijä vapautuu ja eettinen yhteisöruumis astuu esiin. Ruukku - Studies in Artistic Research 7.

Hirvonen-Nurmi, K., Kantonen, L., & Kantonen, P. (2017). Miten voimme antaa museoesineiden puhua? – osallistavan esityksen käsikirjoitus. Ruukku - Studies in Artistic Research 8.

Jääskeläinen, T. (2020). Individual becomes collective becomes individual: Collective Memory-Work as a reciprocal and continuous learning process for hybrid artists. In R. Hamm (Ed.), Special Issue “Collective Memory-Work”. Other Education: The Journal of Educational Alternatives, 9(1), 337–345.

Jääskeläinen, T. (2019) Countering hate speech through arts and arts education - Addressing intersections and policy implications, Policy Futures in Education, 18(3), 344–357.

Jääskeläinen, T. (2018). Plot – A Space for Transformation in the Intercultural Research Process. In B. Jörissen, L. Unterberg, L. Klepacki, J. Engel, V. Flasche, & T. Klepacki (Eds.), Spectra of Transformation. Arts Education Research and Cultural Dynamics. Erlanger Beiträge zur Pädagogik, 17, (pp. 89–94). Waxmann.

Jääskeläinen, T. (2016). Vahvistanko hiljaisuudellani rasistisia rakenteita? Toiseuden kokemuksen tunnistamisesta kohti toiminnallista tasa-arvon edistämistä. Finnish Journal of Music Education, 19(2), 64–72.

Jääskeläinen, T., & Pitkänen-Walter, T. (2018). Art Work as a “Secret Power Opening”: A Finnish and Gambian Collaboration in Researching Perspectives, Essences, and Positions in Visual Art Education. In T. Pitkänen-Walter, & T. Jääskeläinen (Eds.), Sand & Indigo – A Finnish and Gambian Collaboration in Art Pedagogy, (pp. 15–51). Academy of Fine Arts, Uniarts Helsinki.

Kantonen, L. (2020). A letter to Rosita and the mango - An etude on knowing and doubting together. In J. Faber, & A. Shraer (Eds.), Eco Noir: A companion for Precarious Times, (pp. 281-293). Academy of Fine Arts, University of the Arts Helsinki.

Kantonen, L. (2019). Meksikon wirrarikojen yhteisömuseoprojekti: performanssi kehitysyhteistyössä. In K. Monni, & K. Törmi (Eds.), Yhteisö ja taide: Teemoja 2000-luvun taiteilijan laajentuneeseen toimintakenttään. Online article. Theatre Academy, University of the Arts Helsinki. 

Kantonen, L. (2019). Revitalization of Oral History in Wixárika Community-Based Schools and Museums: Working Towards Decolonisation of Art Education Among the Indigenous Peoples of Mexico. In O. Kortekangas, P. Keskitalo, J. Nyyssönen, A. Kotljarchuk, M. Paksuniemi, & D. Sjögren (Eds.) Sámi Educational History in a Comparative International Perspective, (pp. 265–282). Cham: Palgrave Macmillan.

Kantonen, L., & Kantonen, P. (2019). Indigenous Knowledge, Performance Art, and the Faltering Act of Translation. Ruukku - Studies in Artistic Research 11.

Kantonen, L., & Kantonen, P. (2017). Living camera in ritual landscape. Teachers of the Tatuutsi Maxakwaxi school, the Wixárika ancestors, and the teiwari negotiate videography. Journal of Ethnology and Folkloristics, 11(1), 39-64. https://doi.org/10.1515/jef-2017-0004

Kantonen, L., & Kantonen, P. (2017). Videokuvan sukupolvittelu tutkimusmenetelmänä: tapaustutkimus Sääti meile Säksä aigu. In J. Kupiainen, & L. Häkkinen (Eds.), Kuvatut kulttuurit: kohti visuaalista antropologiaa, (pp. 220–249). Suomen Kirjallisuuden Seura (SKS).

Kantonen, P. (2017). Generational Filming. A Video Diary as Experimental and Participatory Research. Taideyliopiston Kuvataideakatemia.

Karttunen, S. (2020). Review of Duxbury, N. Garrett-Petts, W. F. & Longley, A. (Eds.). (2019). Artistic approaches to cultural mapping: Activating imaginaries and means of knowing. Routledge. Cultural Trends 29(1), 70–72.

Karttunen, S. (2017). Laajentuva taiteilijuus - yhteisötaiteilijoiden toiminta ja identiteetti hybridisaatio-käsitteen valossa. TAHITI erikoisnumero 2017(1). Helsinki Taidehistorian seura.

Karttunen, S. (2016). Yhteisöllisen taidetoiminnan laaja syli. Kommentti Satu Miettisen ym. artikkeliin Sosiaalisen muutoksen muotoilua taiteen keinoin – sankarinmatkoja afrikkalaisten nuorten kanssa. Ruukku - Studies in Artistic Research 6.

Karttunen, S. (2015). Socially Responsible Arts Institutions and Artists. ArtsEqual-hankkeen kickoff-tilaisuuden puheenvuorot. Finnish Journal of Music Education, 18(2), 120–121.

Karttunen, S., & Houni, P. (2018). ArtsEqual 2015–2021 – Introduction to a Large-Scale Research Initiative. Conjunctions: Transdisciplinary Journal of Cultural Participation 5(1), 1–11.

Monni, K., & Törmi, K. (Eds.) (2019). Yhteisö ja taide, teemoja ja näkökulmia 2000-luvun laajentuneeseen toimintakenttään. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu. Teatterikorkeakoulun julkaisusarja 72.

Monni, K., & Törmi, K. (2019b). Taide ja taiteilija moniammatillisissa työyhteisöissä ja luottamussuhteissa. In K. Monni, & K. Törmi (Eds.), Yhteisö ja taide, teemoja ja näkökulmia 2000-luvun laajentuneeseen toimintakenttään. Theatre Academy Helsinki. Theatre Academy Helsinki publication series 72. [Online publication].

Thomson, K. (2021). Reciprocal Integration in a Musical Thirdspace: An Ethnographic Study with Refugee Musicians and Higher Music Education Students. Taideyliopiston Sibelius-Akatemia. Studia Musica 87.

Thomson, K. (2021). World In Motion ensemble: My professional journey with refugee musicians and music university students. In H. Westerlund, & H. Gaunt (Eds.), Expanding professionalism in music and higher music education, (pp. 129–142). Routledge, SEMPRE.

Thomson, K. (in print). Lectio praecursoria: Reciprocal Integration in a Musical Thirdspace: An Ethnographic Study with Refugee Musicians and Higher Music Education Students. Finnish Journal of Music Education.

Törmi, K. (2019). Eläin meissä, kohtaamisen taito ja taide autonomisen hermoston valossa. In K. Törmi, & K. Monni (Eds.), Yhteisö ja taide: teemoja ja näkökulmia 2000-luvun taiteilijan laajentuneeseen toimintakenttään. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu. Teatterikorkeakoulun julkaisusarja 72.

Ansio, H. (2019).   Ryhmämuotoinen taidetoiminta evankelis-luterilaisissa seurakunnissa: Etnografinen tutkimus. Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto.

Ansio, H., Houni, P. & Piispa, M. (2018). “Ei ole keksitty sitä ammattinimikettä, mikä olisin” – sosiaalisesti sitoutuneen taiteen tekijät ja hybridinen työ. Yhteiskuntapolitiikka-lehti 83(1), 5-17.

Ansio, H., Seppälä, P. & Houni, P. (2017). Teachers' Experiences and Perceptions of a Community Music Project: Impacts on Community and New Ways of Working. In International Journal of Education & the Arts. Vol 18, 37. Penn State Libraries Open Publishing.

Houni, P. (2017). Miten rakastaa kaupunkia taiteen keinoin. Pia Houni, Anne Pässilä, Lauri Väkevä (toim.) Helsinki. Nuorisotutkimus 2017(1-2), 116-118.

Houni, P. (2017) Onko taiteesta hyötyä yksilölle ja yhteiskunnalle. PraBa, Finnish Society for Practice Based Inquiry, Pia Houni, Arto Mutanen, Jarmo Mäntyvaara (48): 61-80.

Houni, P. (2016). Hyveellinen elämä ja yhteisöllisyys. Artikkeli kirjassa, Arto Mutanen, & Mauri Kantola & Hannu Kotila & Liisa Vanhanen-Nuutinen (Ed.) Hyvä Elämä. PraBa, Finnish Society for Practice Based Inquiry. Tampere. Juvenes Print – Suomen yliopistopaino Oy, 100-117.

Houni, P. (2015). Hyvinvointipuhetta uuden työn aallossa. Tiedepolitiikka 2015(4): 31-38.

Houni, P. (2015). Impacts on the Arts on Equality and Well-Being. Finnish Journal of Music Education 18(2), 121-122.

Houni, P., Mutanen, A., & Mäntyvaara, J. (2018). Hyöty. PraBa, Finnish Society for Practice Based Inquiry. Tampere. Juvenes Print – Suomen yliopistopaino Oy, 5-9.

Houni, P., Pässilä, A., & Väkevä, L. (2017). ”Pääkirjoitus. Taide kaikkien oikeutena.” Nuorisotutkimus-lehden Taide kuuluu kaikille -teemanumero, 2017(1-2): 1-4.

Houni, P., Tuisku, K., & Virtanen, M. (2016). Kulttuurista hyvinvointia sairaalatyöhön. Työelämän tutkimus 14(2), 227-236.

Houni, P., & Vuolasto, J. (2018). Taiteessa on paljon käyttämätöntä potentiaalia. Lääkärilehti 73: 1-2.

Turunen, J., Ansio, H., & Houni, P. (2018). Taidetoiminnan vaikutusten taloudellinen arviointi työyhteisöissä. Helsinki: Taiteen edistämiskeskus.

Tuisku, K., & Houni, P. (2015). Experiences  of  Cultural  Activities  provided  by  the Employer in Finland. The Nordic journal of working life studies, 5(1), 115-131.

Tuisku, K., Houni, P., Seppanen, J., & Virtanen, M. (2016). Association Between Unstable Work and Occupational Wellbeing Among Artists in Finland: Results of a Psychosocial Survey. Medical Problems of Performing Artists, 31(2), 104-109.

Tuisku, K., Houni, P., & Virtanen, M. (2016). Kulttuuritoiminta työhyvinvoinnin ja luovien ideoiden lähteenä sosiaali- ja terveysalalla. Työelämän tutkimus, 2016(2), 227-236.

Seppälä, P., Ansio, H., Houni, P., & Hakanen, J. J. (2018). A two-wave quasi-experimental intervention study of a participatory visual art intervention. Arts & Health. An international Journal for Research, Policy and Practice. https://doi.org/10.1080/17533015.2018.1517370

Seppälä, P., Hakanen J. J., Tolvanen, A., & Demerouti, E. (2018). A job resources-based intervention to boost work engagement and team innovativeness during organizational restructuring: For whom does it work? Journal of Organizational Change Management, 31(7), 1419-1437. https://doi.org/10.1108/JOCM-11-2017-0448

Anttila, E., & Juntunen, M.-L. (2018). Näkökulmia kansalliseen lapsistrategiaan. ArtsEqual -raportti.

Anttila, E., & Martin, R. (2019). Editorial. Art and culture in education: Questioning and Reimagining Current Practices, Special issue. Policy Futures in Education 2020, Vol. 18(3): 341–343.

Barrett, M., & Westerlund, H. (2017). Music Education in the Global Context. In Georgina Barton & Margaret Baguley (Eds.), The Palgrave Handbook of Global Arts Education, (pp. 75–89). London. The Palgrave Macmillan.

Biesta, G. (2020). Antaa taiteen opettaa [Letting Arts Teach]. Finnish transl. by Pentti Määttänen. ArtEZ Press and Uniarts Helsinki CERADA (Orig. 2017).  

Gaunt, H., & Westerlund, H. (2021). Invitation. In H. Westerlund & H. Gaunt (Eds.), Expanding professionalism in music, performing arts, and higher arts education–A changing game, (pp. xiii–xxxiii). Routledge, Sempre. DOI: 10.4324/9781003108337

Ilmola-Sheppard, L., Rautiainen, P., Westerlund, H., Lehikoinen, K., Karttunen, S., Juntunen, M.-L. & Anttila, E. (2021) ArtsEqual: Tasa-arvoinen taide- ja taidekasvatus peruspalveluiden suuntana. CERADA. Translated in English, ArtsEqual: equality as the future path for the arts and arts education services. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-353-043-0 

Juntunen, M.-L., & Anttila, E. (2019). Taidekasvatus: peruskoulun sokea piste. Kasvatus 50(4), 356–363.

Juntunen, M.-L., & Karlsen, S. (2018). Editorial. Finnish Journal of Music Education 21(2), 4–7.

Kallio, A. A., Westerlund, H., & Alperson, P. (2019).  Introduction. In A. Kallio, P. Alperson & H. Westerlund (eds.) Music, Education, and Religion: Intersections and Entanglements, (pp. 1–12). Bloomington, IN: Indiana University Press.

Karttunen, S. (2019). Self-Precarization and Structural Poverty: The Case of Finnish Grant-Oriented Visual Artists. Recherches sociologiques & anthropologiques 50 (2), 27–51.

Karttunen, S. (2016). Kulttuuritapahtumien alueellinen saavutettavuus: tilastollisen analyysin kulttuuripoliittista tulkintaa. Teoksessa S. Silvanto (toim.) Festivaalien Suomi (s. 153–157). Cuporen julkaisuja, 12/2016.

Koskela, M., Kuoppamäki A., Karlsen, S., & Westerlund, H. (2021). The paradox of democratic popular music education. Intersectionalizing ‘youth’ through curriculum analysis. In A. Kallio, H. Westerlund, S. Karlsen, K. Marsch & E. Saether (Eds.), The Politics of Diversity in Music Education, (pp. 135–149). Landscapes: Arts, Aesthetics, and Education 29, Springer. https://link.springer.com/chapter/10.1007/978-3-030-65617-1_10

Laes, T., & Rautiainen, P. (2018). Osallistuminen taiteeseen ja kulttuuriin – elinikäinen oikeus vai velvollisuus? Aikuiskasvatus 38(2), 130–139.

Laes, T., & Westerlund, H. (2020). Esipuhe. Teoksessa G. Biesta, Antaa taiteen opettaa (suom. P. Määttänen), (pp. 38-39). ArtEZPress and Uniarts Helsinki CERADA. 

Laes, T., & Westerlund, H. (2018). Performing Disability in Music Teacher Education: Moving Beyond Inclusion through Expanded Professionalism. International Journal of Music Education, 36(1), 34–46. doi: https://doi.org/10.1177/0255761417703782

Laes, T., Westerlund, H., Saether, E., & Kamensky, H. (2021). Practicing civic professionalism through inter-professional collaboration: Reconnecting quality with equality in the Nordic music school system. In H. Westerlund & H. Gaunt (Eds.), Expanding professionalism in music and higher music education - A changing game, (pp. 16–29). Routledge, Sempre. DOI: 10.4324/9781003108337-2

Laes, T., Westerlund, H., Väkevä, L., & Juntunen, M.-L. (2018). Suomalaisen musiikkioppilaitosjärjestelmän tehtävä nyky-yhteiskunnassa: Ehdotelma systeemiseksi muutokseksi. Musiikki, 48(2), 5–25.

Lavapuro, J., Ojanen, T., Rautiainen, P., & Valtonen, V. (2016). Sivistykselliset ja sosiaaliset perusoikeudet syrjäkunnissa. Kunnallisalan kehittämissäätiö, Helsinki 2016.

Odendaal, A. (2019). Structure and fragmentation: The current tensions and possible transformation of intercultural music teacher education in South Africa. In H. Westerlund, S. Karlsen, & H. Partti (Eds.), Visions for Intercultural Music Teacher Education, (pp. 149–161). Dordrecht: Springer.

Odendaal, A. (2018). Neuromyths, Music Education and Advocacy: Asking the (right) questions. Finnish Journal of Music Education, 21(1), 80–83.

Odendaal, A., Levänen, S., & Westerlund, H. (2020). The Mnemonist’s legacy: On memory, forgetting, and ableist discourse in 21st century inclusive music education. Music Education Research 22(3), 360–370. https://doi.org/10.1080/14613808.2020.1759518

Odendaal, A., Levänen, S., & Westerlund, H. (2018). Concluding thoughts (Brain, Arts & Education—Symposium Report). Finnish Journal of Music Education 21(1), 102–104.

Odendaal, A., Levänen, S., & Westerlund, H. (2018). Lost in translation? Reexamining neuroscientific research and the claimed transfer benefits of musical practice. Music Education Research 1(1), 4–19. https://doi.org/10.1080/14613808.2018.1484438

Odendaal, A., Levänen, S., & Westerlund, H. (2016). Lost in translation? The allure of neuromyths in advocating the arts. ArtsEqual blog.

Odendaal, A., & Westerlund, H. (2022) The politics of memory in music education: (Re-)imagining collective futures in pluralist societies. Philosophy of Music Education Review 30(1), 79–99. doi: 10.2979/philmusieducrevi.30.1.06 

Rautiainen, P. (2019). Oikeus osallistua kulttuurielämään ja sen toteutuminen 2010-luvulla. Lakimies 7-8/2019.

Rautiainen, P. (2017). Sosiaaliset oikeudet ihmisoikeuksina. Sosiaaliset oikeudet - näkökulmia perustaan ja toteutumiseen. (Kalliomaa-Puha, Laura, Mattila, Yrjö & Nykänen, Eeva) Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki 2017.

Väkevä, L., Westerlund, H. & Ilmola-Sheppard, L. (2022) Hidden Elitism: The Meritocratic Discourse of Free Choice in Finnish Music Education System. Music Education Research 24(4), 417-429.10.1080/14613808.2022.2074384 

Väkevä, L., Westerlund, H., & Ilmola-Sheppard, L. (2017). Social innovations in music education: Creating institutional resilience for increasing social justice. Action, Criticism and Theory for Music Education 16(6), 129–147. http://act.maydaygroup.org/volume-16-issue-3/, https://doi.org/10.22176/act16.3.129

Westerlund, H. (2020). Stories and Narratives as Agencies of Change in Music Education: Narrative Mania or a Resource for Developing Transformative Music Education Professionalism? Bulletin of the Council for Research in Music Education 23, 7–25. DOI: 10.5406/bulcouresmusedu.223.0007 

Westerlund, H. (2019). The return of moral questions: Expanding social epistemology in music education. Music Education Research, 21(5), 503–516. DOI/MS ID: 10.1080/14613808.2019.1665006

Westerlund, H. (2018). Introduction. Expanding professionalism through social innovations: Towards wider participation in and through music schools in France, Sweden and Finland. Symposium report. Finnish Journal of Music Education 21(2), 106–107.

Westerlund, H. (2017). ‘Renarrar’ o futuro da Educação Musical: Como a sociedade desafia a nossa profissão no Século XXI. [Renarrating the Future of Music Education: How Society Challenges Our Profession in the 21st Century]. Revista Portuguesa de Educação Musical, 142, 143, 7–16. https://doi.org/10.22176/act16.3.129

Westerlund, H. (2015). “Meillä on unelma”. Finnish Journal of Music Education 18(2), 117–118.

Westerlund, H. & Barrett, M. (2020). Narrating arts education research impact in and through research policy: Affordances and constraints for professional transformation. Arts Education Policy Review. Published online 26 Aug. DOI 10.1080/10632913.2020.1811819

Westerlund, H., & Gaunt, H. (Eds.) (2021). Expanding Professionalism in music and higher music education – A Changing Game. Routledge, SEMPRE. DOI: 10.4324/9781003108337

Westerlund, H., Kallio, A. A., & Partti, H. (2019). The Performativity of Performance: Agency at the Intersection of Music and Religion in School. In A. Kallio, P. Alperson & H. Westerlund (eds.) Music, Education, and Religion: Intersections and Entanglements, (pp. 55–67). Bloomington, IN: Indiana University Press.

Westerlund, H., & Karlsen, S. (2017). Knowledge production beyond local and national blindspots: Remedying professional ocularcentrism of diversity in music teacher education. Action, Criticism, and Theory for Music Education 16 (3), 78–107. https:doi.org/10.22176/act16.3.78

Westerlund, H., Karttunen, S., Lehikoinen, K., Laes T., Väkevä, L., & Anttila, E. (2021). Expanding professional responsibility in arts education: Social innovations paving the way for systems reflexivity. International Journal of Education & the Arts, 22(8). http://doi.org/10.26209/ijea22n8

Westerlund, H., Laes, T., & Rautiainen, P. (2018). Voiko taiteen potentiaaliin luottaa? Strategic Research Council of the Academy of Finland blog.

Westerlund Heidi, Lehikoinen Kai, Anttila Eeva, Houni Pia, Karttunen Sari, Väkevä Lauri, Furu Patrick, Heimonen Marja, Jansson Satu-Mari, Juntunen Marja-Leena, Kantonen Lea, Laes Tuulikki, Laitinen Liisa, Laukkanen Anu ja Pässilä Anne (2015). Taiteet, tasa-arvo ja hyvinvointi: Katsaus kansainväliseen tutkimukseen.

Westerlund, H., Levänen, S., & Odendaal, A. (2019). The learnification, brainification and genetification of arts education – Losing sight of the arts? ArtsEqual blog. 

Westerlund, H., & Linsenmeyer, C. (2020). 21st-century curators as transformative professionals: Music museums, public pedagogy and social responsibility. The Bulletin (CIMCIM), April 2020, 23–25. 

Westerlund, H., Väkevä, L., & Ilmola-Sheppard, L. (2019). How Music Schools Justify Themselves: Meeting the Social Challenges of the 21st Century. European Perspectives on Music Education. St. Pölten: Musikschulmanagement Niederästerreich GmbH, 15–33.

Westerlund, H., Väkevä, L., & Laes, T. (2020). Democracy, the arts, and aesthetic education. In Michael A. Peters (Ed.), Encyclopedia of Educational Philosophy and Theory. Springer. https://doi.org/10.1007/978-981-287-532-7_685-1