ArtsEqualin tutkijaesittelyssä Tuulikki Laes - ArtsEqualin tutkijaesittelyssä Tuulikki Laes - Artsequal
Taideyliopiston Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen tutkija Tuulikki Laes väitteli keväällä 2017 musiikkikasvatuksen inkluusiosta, tasa-arvosta ja demokratiasta marginaaliryhmien näkökulmasta tarkasteltuna. Tutkimustyön ohella hän opettaa Taideyliopistossa mm. erityispedagogiikkaa. Aiemmin Laes on työskennellyt erityisryhmien soitonopettajana musiikin erityispalvelukeskus Resonaarissa.
Yhteystiedot: tuulikki.laes@uniarts.fi, puh. 040 7104373
Mitä tutkit ArtsEqual-hankkeessa?
Tutkin musiikkikasvatuksen tasa-arvoon, saavutettavuuteen ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyviä kysymyksiä niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Tarkastelen erityisesti ikääntyneiden aikuisten osallisuuden mahdollisuuksia taidekasvatuksessa. Uskon, että esimerkiksi rikkomalla ennakkoluulottomasti taiteen ja hoivan välisiä rajoja voidaan vaikuttaa ikääntyvän populaation tuomiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ennaltaehkäisevästi.
Olen projektitutkijana kahdessa tutkimusryhmässä: Basic Arts Education for All ja Visions - Systems Analysis and Policy Recommendations. Ensimmäisessä ryhmässä tarkastelen inkluusion eli yhdenvertaisen osallisuuden ja toimijuuden mahdollisuuksia institutionaalisen musiikkikasvatuksen viitekehyksessä. Tutkimuksen keskiössä on helsinkiläinen musiikkikoulu Resonaari, joka on myös ArtsEqual-hankkeen keskeisimpiä vuorovaikutuskumppaneita.
Jälkimmäisessä tutkimusryhmässä pyrimme hahmottamaan koko hankkeen tutkimustulosten pohjalta, miten voidaan vahvistaa tasa-arvoisemman yhteiskunnan rakentumista taiteen ja taidekasvatuksen keinoin. Laajemman kokonaisuuden ymmärtämiseksi tarvitaan systeemiajattelua. Uuden tutkimustiedon tuottamisen sijasta tehtävänäni on tässä ryhmässä hahmottaa laajemmalla tasolla taidekasvatuksen nykytilannetta ja etsiä ratkaisuja tulevaisuuden haasteisiin.
Mitä ongelmaa nykytilanteessa pyrit ratkaisemaan?
Suomessa taidekasvatuksella on vahvat juuret, mutta lähitulevaisuudessa sen tulee väistämättä sopeutua demografisiin, taloudellisiin ja globaaleihin muutoksiin. Tämä vaatii uudistumista, sitoutumista sekä uusia yhteistyömuotoja.
Miten tutkimuksesi liittyy ArtsEqualin ydintehtävään tutkia, kuinka taide julkisena palveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa?
Tutkin sitä, miten taide ja erityisesti musiikki voi vaikuttaa ennaltaehkäisevästi moniin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Taidekasvattajina tunnistamme taiteen merkityksen jokaisen ihmisen hyvän elämän edellytyksenä, mutta rakenteellisella sekä myös asenteellisellakin tasolla taidekasvatusinstituutiomme on kohdistettu valtaväestölle. Etsin tulevaisuuden ratkaisumalleja näihin haasteisiin erityisesti elinikäisen oppimisen näkökulmasta ja monialaisen yhteistyön kautta.
Kuka tutkimuksestasi hyötyy ja miten?
Toivon, että tutkimuksestani hyötyy ennen kaikkea ne ihmisryhmät, jotka jäävät vähemmälle huomiolle taidekasvatuksen tutkimuksessa, institutionaalisissa rakenteissa ja opetuksen järjestämisessä. Tutkimusprojektini on avannut myös uusia yhteistyön muotoja, jolloin tutkimukseen osallistujat eivät ole vain tutkittavaa kohderyhmää, vaan asiantuntijoita, kanssaopettajia ja -tutkijoita. Siten tutkimuksellani on myös vaikutuksia esimerkiksi opettajankoulutuksen kehittämiseen ja akateemiseen tutkimuskulttuuriin.
Millainen on visiosi tulevaisuuden Suomesta taiteen ja hyvinvoinnin näkökulmasta?
Musiikki ja taide nähdään elintärkeänä osana elämänlaajuista ihmiseksi kasvamista. Taiteen perusopetukseen osallistumisen mahdollisuuksia ei rajoiteta asenteellisella tai rakenteellisella tasolla ihmisen taustan, ominaisuuksien, kykyjen tai iän perusteella. Meillä on uusia perttikurikoita ja rokkimummoja – esikuvia, jotka osoittavat, että musiikki ja taide ei ole vain tiettyjen ihmisten etuoikeus. Musiikilla ja taiteella nähdään olevan poliittista muutosvoimaa, jolla ihmiset ottavat aktiivisesti kantaa humaanimman yhteiskunnan puolesta.
Onko sinulla antaa jotain taiteeseen ja hyvinvointiin liittyvää neuvoa ihan meille kaikille?
Näe erilaisuus toisissa ja toiseus itsessäsi voimavarana ja mahdollisuutena. Olen itse saanut tärkeimmät oppini Resonaarin oppilaiden, muusikoiden ja opettajien kanssa työskennellessäni. Toivon, että kaikki saisivat kokea, millaisia valtavia myönteisiä vaikutuksia on sillä, että pakottaa itsensä vaihtamaan näkökulmaa ja poikkeamaan totutuista toiminta- ja ajattelumalleista, tekemään mahdottomasta mahdollista. Ilman utopioita meillä ei ole toivoa paremmasta tulevaisuudesta.
Basic Arts Education for all -tutkimusryhmä
Tuulikki Laes: Myöhäisiän musiikkikasvatus - tapaus Resonaari