ArtsEqualin tutkijaesittelyssä Anne Pässilä - Artsequal
Anne Pässilä Lappeenrannan teknillisen yliopiston LUT Lahti- tutkimusyksiköstä tutkii matalan kynnyksen julkisen palvelutoiminnan kehittämistä alle 30-vuotiaille opiskeluun ja työelämään pääsyn helpottamiseksi.
Yhteystiedot: anne.passila@lut.fi
Mitä tutkit ArtsEqual-hankkeessa?
Olen tutkijana monitieteellisessä LUT Lahti -tutkimusyksikössä Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Tutkimukseni kohdentuu uudenlaisen matalan kynnyksen palvelutoiminnan kehittämiseen 16–30-vuotiaille. Kyseessä on tasa-arvoisen ja osallistavan julkisen palvelun kehittäminen niin, että nuorten opiskeluun ja työelämään pääsy olisi mahdollisimman mutkatonta sekä tarjoaisi räätälöityä elämänhallinnan tukea. Olen erityisen kiinnostunut nuorten toimijuudesta sekä palveluntuottamiseen liittyvistä mekanismeista ja siitä, miten taidepedagoginen työote soveltuu tällaiseen toimintaan.
Mitä ongelmaa nykytilanteessa pyrit ratkaisemaan?
Kokonaisvaltaisen, uudenlaisen palvelutoiminnan rakentaminen on toisiinsa kytkeytyvien monimuotoisten toimintojen, toimintatapojen ja käsitysten systeemi. Mukana on lukuisia organisaatioverkostoja eri puolella Suomea ja niissä eri ammattiryhmien edustajia. Työntekijöitä on muun muassa Kelasta, terveydenhoidosta, päihdepuolelta, työvoimatoimiston opinnon- ja uraohjauksesta sekä nuoriso-ohjaajia. Tämän toimijatason lisäksi systeemiin liittyvät kunkin työntekijän omat organisaatiot (ja niiden organisaatiokulttuurit sekä lainsäädännöt), toimintaa ohjaavat kunnan virkamiehet sekä luottamushenkilöt, elinkeinoelämän toimijat kuten yrittäjät, yrittäjäyhdistykset ja ammattiliitot sekä kolmen eri ministeriön toimintaa ohjaavat virkamiehet. Tutkimuksessani pyrin ymmärtämään, millainen himmeli tämä systeemi on ja tunnistamaan tasa-arvoa edistäviä tai estäviä käytänteitä.
Miten tutkimuksesi liittyy ArtsEqualin ydintehtävään tutkia, kuinka taide julkisena palveluna voisi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja hyvinvointia 2020-luvun Suomessa?
Systeemi rakentuu erilaisista ammatillisista puhunnoista, arvopohjista, ammatti-identiteeteistä, pedagogisista näkemyksistä. Tutkimukseni liittyy ArtsEqualin ydintehtävään siten, että tarkastelen kulttuurisen nuorisotyön, sosiokulttuurisen innostamisen ja taidepajatoiminnan merkitystä toimijalähtöisen palvelun kehittämisessä. Tutkin tätä asiaa nuorten kanssa taiteen menetelmin: mitkä tekijät ja tilanteet ovat nuoren itsensä määrittäminä vaikuttavia ja merkityksellisiä. Tämän lisäksi avaamme systeemistä kuvaa palvelun tuottaja-verkostojen ja toimintaa koordinoivien asiantuntijoiden kanssa.
Kuka tutkimuksestasi hyötyy ja miten?
Tutkimuksesta hyötyvät nuoret palvelunkäyttäjät, palvelun tuottajat ja toimintaa koordinoivat ja ohjaavat asiantuntijat. Hyöty syntyy siten, että yhteiskehittämisessä syntyneet ideat ja näkemykset ovat saman tien ammattilaisten käytössä palvelun kehittämisessä muun muassa vaikuttavien palvelutilanteiden analysoinnissa ja palvelutoiminnan mallintamisessa.
Tutkimuksessa luodaan mukana olevien toimijoiden kanssa systeeminen toimintatapa, jossa keskeistä on dialogisuus ja kollektiivinen reflektointi. Reflektion myötä syntyy syvempää kriittistä ymmärrystä taiteen ja taidekasvatuksen integroitumisesta palveluprosessiin sekä siitä, miten tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen liittyvät toiminnot juurrutetaan peruspalveluihin. Tämä palautuu tutkimusryhmän kysymykseen: mitkä mekanismit tuottavat epätasa-arvoa ja mitkä taas tasa-arvoa?
Yksi nuorten ryhmistä on tehnyt etnodramaturgisen videon, jossa kuvataan asiakkaan ja asiantuntija-viranomaisten vuorovaikutustilanteita. Virastovideon kerronnasta ilmenee asiakkuus-työskentelyotteesta syntyvä palvelun pirstaloituminen.
Millainen on visiosi tai unelmasi tulevaisuuden Suomesta taiteen ja hyvinvoinnin näkökulmasta?
Visioni on, että tulevaisuuden Suomessa taiteen toiminnan logiikka ja menetelmät ovat orgaaninen osa yhdessä oppimista ja luomista. Taidelähtöisillä dialogeilla luodaan oppimispolkuja, joiden puitteissa hahmotamme ja toteutamme tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden käytänteitä arjessa. Tähän perustuen rakennetaan kansallinen sosiaali-, terveys- ja opetustoimialojen organisaatiokontekstiin soveltuva taidepedagoginen toimintatapa. Tulevaisuusvaliokunnan raportti taiteen menetelmistä kehittämisessä ja tutkimuksessa löytyy nyt täältä:
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_4+2016.pdf
Onko sinulla antaa tutkimuksesi pohjalta tai muuten jotain taiteeseen ja hyvinvointiin liittyvää vinkkiä meille kaikille yhdessä toteutettavaksi?
LUT Lahdessa olemme jo vuodesta 2006 lähtien kehittäneet ja tutkineet taidelähtöisiä menetelmiä organisaation kehittämiseen.
Arts in Health, Welfare and Care
Filia-Sofia - Polku dialogiin menetelmään http://www.lut.fi/filiasofia
Och samma på Svenska http://www.lut.fi/filia-sofia-pa-svenska